• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Esiopetus tulee laajentaa 5-vuotiaille

Valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaisi ulottaa maksuttoman puolipäiväisen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. Se on sinällään oikein hyvä ja kannatettava tavoite. Orpo on oikeassa todetessaan varhaiskasvatuksen olevan kaikkein vaikuttavin koulutuksen muoto. On ehdottoman tärkeää huomioida, että vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa.

Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapselleen lapsen kannalta paras hoitomuoto. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisasteet ovat verraten matalat. Tutkitusti erityisesti pienituloisten perheiden ja vähän koulutettujen äitien lapset osallistuvat suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen. Näillä äideillä ei useinkaan ole työpaikkaa, johon vanhempain- tai hoitovapaalta palata. Kuitenkin juuri heidän lapsilleen laadukkaasta varhaiskasvatuksesta olisi tutkimusten mukaan eniten hyötyä. Lapsen sosioekonomisen taustan merkitys on suuri hänen koulutuspolkuunsa ja sitä kautta (työ)elämään. On laajasti koko yhteiskunnan etu, että tasa-arvo paranee ja kaikki pysyvät mukana. Tärkeintä on saada haastavimmassa asemassa olevat lapset laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin. Tälle ryhmälle varhaiskasvatus on maksutonta jo nyt. Miten se, että varhaiskasvatuksesta tehtäisiin maksutonta myös niille, joilla on varaa maksaa, kannustaa varhaiskasvatukseen niitä, joille se on maksutonta jo nyt? Esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaisiin sen sijaan hyödyttäisi koko ikäluokkaa. Laajennus 5-vuotiaisiin pitäisi toteuttaa kuten esiopetus nyt toteutetaan 6-vuotiaille eli neljä tuntia päivässä velvoittavaa, elämyksellistä ja laadukasta, ei koulumaisesta esiopetusta kelpoisen opettajan johdolla. Erityisopetusta tulee tarvittaessa antaa esimerkiksi kielellisiin ongelmiin. Tämä vähentäisi lapsen sosioekonomisen taustan merkitystä hänen opintiellään.

Lue lisää: Esiopetus tulee laajentaa 5-vuotiaille

Koulutuksellinen tasa-arvo on rapautunut

Suomi on aina ollut tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien mallimaa. Opetus on ilmaista esiopetuksesta yliopistoon, mikä mahdollistaa koulutuksen kaikille lapsille ja nuorille. Hyvät ja laajat koulutusmahdollisuudet ovat mahdollistaneet korkeatasoiseen osaamiseen nojaavan elinkeinoelämän kehittymisen.

Viimeaikainen kehitys heittää kuitenkin synkän varjon koulutuksellisen tasa-arvon ylle. Lukiokoulutuksen kustannukset nousevat pelkästään oppikirjojen osalta 2400 euroon. Tämän lisäksi useimmissa lukioissa kannettava tietokone on hankittava itse. Ammatillisen koulutuksen osalta kustannukset vaihtelevat paljon opintolinjakohtaisesti voiden nousta tuhansiin euroihin.

Lue lisää: Koulutuksellinen tasa-arvo on rapautunut

Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

Lue lisää: Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Koulutus on Suomessa tärkeämpää kuin koskaan

Tuoreen OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailevan tutkimuksen mukaan maamme erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Suomessa kouluttautuminen parantaa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat poikkeuksellisen kehnot. 2. asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta ja heistä vain 40% käy töissä. Tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista 50% on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni 75%. Opetuksen painopisteen siirtyessä työpaikoille, on opettajan tukea ja ohjausta opiskelijalle vahvistettava, jotta pudokkaita olisi mahdollisimman vähän. 

Lue lisää: Koulutus on Suomessa tärkeämpää kuin koskaan

Pinnistelyn ja ponnistelun kulttuuri on palautettava

Tapasin pirkanmaalaisia ammatillisen koulutuksen opettajia lukuvuoden alettua. Heidän suurin huolensa ei liittynytkään tulevaan reformiin, eikä heikentyneisiin perustaitoihin, vaan kasvavan joukon opiskelijoita asenteeseen. Pitkään alalla olleet opettajat kertoivat, kuinka välinpitämättömällä asenteella osa nuorista tulee opiskelemaan, jos tulee. Asiat pitäisi oppia heti ja ellei onnistu, niin sitten luovutetaan, lyödään läskiksi tai keskitytään johonkin muuhun. Oppimisen painopiste on siirtymässä oppilaitoksista työpaikoille. Työelämäopintoja ei kuitenkaan pysty suorittamaan elleivät perusasiat ja asenne ole ensin kunnossa. Aikatauluista ja työajoista on osattava pitää kiinni.

Lue lisää: Pinnistelyn ja ponnistelun kulttuuri on palautettava

Lukuvuosi alkaa, koulutus murroksessa

Koulutuksen aloittaa tänä syksynä eri asteen oppilaitoksissa 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta. Koulutusjärjestelmämme on ollut hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja peruskoulu sen kruununjalokivi. Se on tarjonnut kaikille tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta.

Peruskoulumme on edelleen mailman paras, mutta huolestuttava muutos on tapahtunut ja siihen on konkreettisesti reagoitava. Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut 10 vuodessa niin paljon, että se vastaa kokonaisen lukuvuoden oppimista. Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi perusopetuksen aikana olla jopa lukukauden mittainen ero. Erityisopetuksen määrä ja tuki vaihtelee suuresti sen mukaan, mihin kuntaan lapsi on sattunut syntymään. Opetusryhmän enimmäiskoko kunnissa vaihtelee 14-38 oppilaan välillä. Uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta ja se astuu voimaan alkavalla lukukaudella myös yläkoulussa.

Lue lisää: Lukuvuosi alkaa, koulutus murroksessa

Sijoitusvinkki kuntavaaleissa: koulutus&kasvatus

Tampereen perusopetuksen säästöt ovat kasvattaneet ryhmäkokoja ja yhä useampi oppilas jää vaille tarvitsemaansa tukea. Tuoreessa tutkimuksessa suomalaisista peruskoulun opettajista ja rehtoreista 3% kokee, että erityisopetuksen resurssit ovat koulussa riittävät. Vuonna 2011 tuli voimaan laki, jonka myötä suuri määrä erityisluokkien oppilaita siirrettiin yleisopetukseen. Lain voimaan tulon jälkeen erityisluokkia on lakkautettu yli sata. Sanottiin, että erityisopettajan tuki siirtyy oppilaiden mukana. Säästösyistä niin ei kuitenkaan ole käynyt. PISA16-tuloksissa Tampere jäi merkittävästi pääkaupunkiseudun taakse, kuuluimme heikoimpaan osaan maatamme.

Lue lisää: Sijoitusvinkki kuntavaaleissa: koulutus&kasvatus

Kuntavaaleissa äänestetään lasten ja nuorten tulevaisuudesta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä tulevalla valtuustokaudella kunnilta maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Kaupunginvaltuustoon tarvitaan siis koulutuksen asiantuntijoita. Lasten ja nuorten opetuksessa voidaan tehdä sitä ennaltaehkäisevää työtä, joka jää kunnille sote-uudistuksen jälkeen.

Lue lisää: Kuntavaaleissa äänestetään lasten ja nuorten tulevaisuudesta

Kuntavaaleissa pelastetaan peruskoulu

Kiitos Saija Pitkäselle hänen tamperelaisten alakoulujen arkea käsitelleestä hyvästä ja realistisesta kirjoituksestaan (AL 26.2.). Valitettavasti Tampereen koulutusongelmat eivät rajoitu alakouluun. Yläkoulussa tilanne on vähintään yhtä heikko. Lukiossa opetusryhmät ovat kasvaneet ja kurssitarjontaa on vuosi toisensa jälkeen vähennetty. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa tilanne on hälyttävä. Lähiopetusta on leikattu niin paljon, että opiskelijoiden osaaminen on romahtanut eikä moni työnantaja suostu edes ottamaan osaamattomia nuoria työelämäoppimaan.

Lue lisää: Kuntavaaleissa pelastetaan peruskoulu

Koulutusleikkaukset lisäävät syrjäytymisriskiä

Leena Kostiainen kirjoitti, aivan oikein, näkökulma-kirjoituksessaan koulunkäynnin keskeytyksien lisäävän syrjäytymisriskiä. Hän totesi koulutuksen olevan yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja mainitsi pääministerin eriarvoisuuden pysäyttämiseksi asettaman työryhmän. Onkin hämmästyttävää, että viime vuosina juuri koulutukseen on kohdistunut niin paikallisesti kuin valtakunnan tasollakin rajut leikkaukset.

Lue lisää: Koulutusleikkaukset lisäävät syrjäytymisriskiä

Pk-seutu maailman PISA-ykkönen – muu Suomi tarvitsee korjausliikkeen

PISA 2015 -tulokset ovat pisteiltään historiamme huonoimmat. Silmiinpistävää kuitenkin on pääkaupunkiseudun erinomaiset tulokset verrattuna muuhun Suomeen. Se olisi yksinään Singaporen edellä maailman PISA-ykkönen. Pk-seudulla on satsattu perusopetukseen, nyt panostus ansaitusti tuottaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän mm. syrjäytymisen ehkäisynä ja korkeampana koulutustasona.

Lue lisää: Pk-seutu maailman PISA-ykkönen – muu Suomi tarvitsee korjausliikkeen

Koulutusleikkauksia ei saa kääriä karkkipapereihin

Tampere päätti karsia oppituntien määrää peruskoulussa. Luokilla 3–6 ollaan jatkossa valtakunnallisessa minimimäärässä, mikä on imagotappio koko kaupungille. Kun lapsi syntyy johonkin koulutusmyönteisempään kuntaan hän saattaa peruskoulun aikana saada yhden lukukauden verran enemmän opetusta kuin tamperelaislapsi, jolle tarjotaan vain minimitunnit. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu, sillä jatko-opinnoissa molemmat hakevat samoihin oppilaitoksiin.

Lue lisää: Koulutusleikkauksia ei saa kääriä karkkipapereihin

Facebook