• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Koulutuksen aloittaa tänä syksynä eri asteen oppilaitoksissa 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta. Koulutusjärjestelmämme on ollut hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja peruskoulu sen kruununjalokivi. Se on tarjonnut kaikille tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta.

Peruskoulumme on edelleen mailman paras, mutta huolestuttava muutos on tapahtunut ja siihen on konkreettisesti reagoitava. Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut 10 vuodessa niin paljon, että se vastaa kokonaisen lukuvuoden oppimista. Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi perusopetuksen aikana olla jopa lukukauden mittainen ero. Erityisopetuksen määrä ja tuki vaihtelee suuresti sen mukaan, mihin kuntaan lapsi on sattunut syntymään. Opetusryhmän enimmäiskoko kunnissa vaihtelee 14-38 oppilaan välillä. Uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta ja se astuu voimaan alkavalla lukukaudella myös yläkoulussa.

Panostuksemme peruskouluun ovat pohjoismaiden pienimmät. Monia asioita voidaan kehittää ilman kustannuksiakin, mutta vain rahoitusta nostamalla voidaan turvata koulutuksellinen tasa-arvo ja laatu. Oppilaiden yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi tuleekin laatia valtakunnalliset, sitovat laatukrireerit.

Perusopetukselle ollaan luomassa uutta visiota. Uudistustyöltä toivon rohkeutta ja konkreettisia asioita. Rahoituksessa tulisi siirtyä lyhytjänteisistä hankkeista pitkäkestoiseen kehittämistyöhön. Peruskoulun pelastaminen ei kuitenkaan ole yksinomaan valtiovallan asia. Meidän kuntapäättäjien on huolehdittava, että oman kunnan koulu on maailman paras.

Lukion kehittäminenkin käynnistetään ja uudistettu lukiolaki annetaan ensi keväänä. Ylioppilastutkinnon digitalisaatio etenee ja tutkinnon painoarvo tulee korostumaan. Lukion rahoitus on heikolla pohjalla, koska valtionosuudet eivät kata sen todellisia kustannuksia. Lukiokoulutus on halvinta koulutusta Suomessa. Leikkaukset sinne vaikuttavat suoraan opetuksen määrään, tarjontaan ja laatuun, koska esim. oppimateriaalit hankitaan itse. Lukion tilasta onkin tehtävä perusteellinen selvitys ja niiden pohjalta laadittava velvoittavat laatukriteerit. Näin lukio jatkossakin takaa jokaiselle vahvan ja laajan yleissivistyksen.

1.8.2017 otettiin käyttöön valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Niiden tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

Ammatillisen koulutuksen reformi pannaan käytäntöön vuodenvaihteessa. Opettajien ja opiskelijoiden arkipäivässä näkyvät rajut ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Opetuksen määrä uhkaa vähentyä entisestään, mikä on jo aiemmin aiheuttanut osaamistason laskun vaarantaen työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistumisen.

Alkavana lukuvuonna tarvitaan entistäkin enemmän rakentavaa yhteistyötä, jotta koulutusjärjestelmämme tuottaa jatkossakin hyvää niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Meillä on tutkitusti maailman parhaat opettajat. He toivovat työrauhaa, tukea ja arvostusta. Palauttakaamme yhdessä pinnistelyn ja ponnistelun kulttuuri, jotta jokaisella on mahdollisuus saavuttaa oman potentiaalinsa mukainen taso.

 

Facebook