• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

PISA 2015 -tulokset ovat pisteiltään historiamme huonoimmat. Silmiinpistävää kuitenkin on pääkaupunkiseudun erinomaiset tulokset verrattuna muuhun Suomeen. Se olisi yksinään Singaporen edellä maailman PISA-ykkönen. Pk-seudulla on satsattu perusopetukseen, nyt panostus ansaitusti tuottaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän mm. syrjäytymisen ehkäisynä ja korkeampana koulutustasona.

Meillä Pirkanmaalla sijaiskiellot, tuntien leikkaaminen ja ylisuuret ryhmät ovat olleet kuntapäättäjien säästökeinovalikoimissa viime vuodet. Koulutus on liian usein nähty vain kulueränä ja tämä näkyy tuloksissa.

Hyvää PISA-tuloksissa on, että lukutaidon tulosten heikentyminen näyttää hidastuneen ja matematiikan osaamisen lasku tasaantuneen. Olemme edelleen maailman kärkimaita, vaikka osaamisemme pudotus päätutkimuskohteen, luonnontieteiden, osalta oli 2. suurin kaikista 73 maasta. Suomen 32 pisteen pudotus vastaa liki yhden kouluvuoden oppimäärää. Tulosta ei selitä maahanmuuttajien määrän kasvu, sillä sen vaikutus on tuloksissa vain 2 pistettä.

PISA-tutkimuksessa taso 2 on arki-, työ- ja opiskeluelämässä tarvittavan vähimmäisosaamisen raja. Heikkojen, alle 2 tason, suoriutujien osuus on maassamme kolminkertaistunut (4%12%) vuodesta 2012. Erinomaisesti (korkeimmat tasot 5 ja 6) menestyvien osuus putosi vastaavasti kolmanneksen 21%14%. Luvut ovat edelleen kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta suunta todella huono.

Opettajat ovat laajasti arvostelleet ns. kolmiportaisen tuen mallin toimivuutta. Tuen tarpeessa olevat oppilaat ovat yleisopetuksen luokassa eivätkä saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Osa kunnista käyttää tukimallia säästökeinona. Tällöin opettajan aika menee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimiseen ja tilanteesta kärsii suuri enemmistö. Tämä ei voi olla näkymättä oppimistuloksissa.

Suomen tytöt ovat maailman parhaita lukijoita. Joka kymmenes suomalainen nuori ei kuitenkaan saavuta sellaista lukutaitoa, joka mahdollistaisi aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan ja opintojen jatkamisen. Tutkitusti oppimisen polut eriytyvät varhain. Jo 4.lk:lla on ennustettavissa, millainen oppilaan koulutuspolku tulee olemaan. Kodin tuki ja myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan on kullanarvoista, alusta alkaen.

Hälyttävintä on eriarvoisuuden kasvu. Aiemmin Suomen vahvuutena on ollut kaikille tasa-arvoinen peruskoulu. Nyt vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut, alueelliset erot kasvaneet sekä tyttöjen ja poikien välinen osaamisero OECD-maiden suurin.

Ystäväni lapsi käy 3. luokkaa Tampereella 28 oppilaan luokassa. Opettaja on aika ajoin vapaaehtoisella säästövapaalla eikä sijaista palkata. OAJ ei hyväksy säästövapaiden käyttöä, koska ne vaarantavat oppilaan oikeuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Lapsen serkku käy koulua Helsingissä 21 oppilaan luokassa eikä sijaiskieltoa ole…

Tampereen seudun oppilaat pystyvät varmasti samoihin tuloksiin kuin pääkaupunkiseudunkin. On arvovalinta, annetaanko siihen riittävät resurssit. Huhtikuun kuntavaalit ovat koulutusvaalit, nostetaan yhdessä Pirkanmaa pk-seudun rinnalle.

Takaisin etusivulle.

Facebook