• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Tampereen strategiassa on tavoitteena olla v. 2030 suurten kaupunkien oppimistulosten ykkönen. Strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se valmisteltiin yhdessä asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa pormestariohjelman pohjalta. Tavoite olla paras on oikea ja yksiselitteinen, mutta äärimmäisen kova. Pääkaupunkiseutu kun olisi viimeisimmissä PISA-tuloksissa koko maailman ykkönen ilman muun Suomen laskevaa vaikutusta.

Tavoite ykköspaikasta on saavutettavissa, mutta vaatii konkreettisia toimia ja lisäpanostuksia aikana, jolloin Tampereen talous on kriittisessä tilassa. Paljon on ollut puhetta, että menoja on kahdenlaisia: “Käyttömenoilla ostetaan leipää ja investointimenoilla peltoa ja siemeniä.” Aivan perustavaa laatua oleva kysymys onkin, kumpaan kategoriaan kasvatus- ja opetus sijoitetaan. Kuntataloudessa se kuuluu käyttömenoihin ja valitettavan usein koulutus nähdäänkin vain kulueränä. Vaalipuheissa toki muistetaan korostaa sen merkitystä ja arvoa.

Kaupunkistrategian mukaiset panostukset koulutukseen on aloitettava heti, sillä ensi vuonna esiopetuksen lapsi on v. 2030 peruskoulun päättävä nuori. Täsmälääkkeeksi olen esittänyt sivistys- ja hyvinvointimaksua, mikä vastaisi suuruudeltaan 0,25% tuloveron korotusta. Maksu tuottaisi vuosittain n. 9 milj., mikä tarkoittaisi keskituloiselle 3000€/kk tienaavalle 7,5€ lisämaksua kk:ssa. Hulevesimaksu on samaa suuruusluokkaa eikä se herättänyt päätettäessä suuria intohimoja tai muuttoliikettä pois. Sivistykseen ja hyvinvointiin investoiminen antaisi kaupungilta vahvan viestin ja olisi vetovoimatekijä. Muuttoliiketutkija Timo Aro on nostanut esiin kaupunkien kilpailun nuorista koulutetuista naisista. He ovat varmasti hyvillään, että Tampereen efektiivinen veroaste on vuodesta 2015 laskenut 0,64%, mutta ennen kaikkea tämän avainjoukon ja sitä myöten heidän perheidensä asuinpaikan valintaan vaikuttaa ns. pehmeä vetovoima, johon sivistys, hyvinvointi ja liikunta kuuluvat.

Huippu-urheilun muutostyöryhmä asetti v. 2012 tavoitteen, että Suomi on urheilumenestyksessä paras Pohjoismaa vuonna 2020. Jos lisäpanostuksia koulutukseen ei tehdä, käy strategialle kuten Suomen tavoitteelle neljästä mitalista yleisurheilun EM-kisoissa.

Tampere lähtee kisaansa haastavista lähtökohdista: Talousarviokehys on 30 milj. miinuksella, vaikka talouden tasapainottamistoimista on jo keväällä tehty päätöksiä kahdelle vuodelle 43,5 milj. edestä. Tampereen valtionosuudet ovat taas ensi vuodelle vähenemässä 5,8 milj. eikä verotulojen kasvu ole ollut toivottua. Vuodesta 2014 lähtien on Tampereelle tullut perusopetukseen 2000 oppilasta lisää ja oppilaskohtaisia kustannuksia on karsittu vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 4.%. Viime vuonna Tampereella oli selkeästi kaupunkiseudun suurimmat opetusryhmät yläkoulussa ja alakoulussakin toiseksi suurimmat. Perusopetusta lapsilleen vähemmän tarjoavat Pirkanmaalla vain Valkeakoski, Akaa ja Orivesi.

Kiinteistökustannukset oppilasta kohden ovat Tampereella kaupunkiseudun selvästi korkeimmat. Kouluverkkoa rohkeasti uudistamalla on saatavissa paitsi terveet ja modernit oppimisympäristöt, niin myös laatua ja lisää valinnaisuutta opetukseen. Tesoman uusi yhtenäiskoulu on loistava esimerkki oppimisympäristöstä, jollaisessa jokaisen soisi saavan opiskella. Palveluverkkoa optimoimalla säästetään merkittävästi myös käyttökustannuksissa ja voidaan satsata tärkeimpään eli kasvatukseen ja opetukseen. Iso kuva on tärkeää muistaa, kun uusi päiväkoti- ja kouluverkkouudistus tulee käsittelyyn.

Sivistys- ja hyvinvointiraha investoitaisiin korvamerkitysti varhaiskasvatuksen, perus- ja erityisopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen parantamiseen, johtamisen tukemiseen sekä liikuntapaikkamaksujen alentamiseen. Seurantaa varten luotaisiin laatukriteerit. Nobel-tason tutkimuksen mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro poikii

rahat 7-kertaisesti takaisin. Sitran ja THL:n tutkimus osoittaa, että peruskoulun varaan jäävästä nuoresta aiheutuu elinaikanaan yhteiskunnalle 300 000 euroa suuremmat kustannukset, kuin tutkinnon suorittaneesta. Liikkumattomuudesta on arvioitu koituvan miljardien lasku.  

Aina on lopulta halvempaa teettää virran yli kulkevalle sillalle kaiteet, kuin poimia virtaan pudonneet yksitellen.

 

Facebook