• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Matematiikan osaamisemme on laskussa. Viimeisimpään TIMSS-tutkimukseen osallistui Suomesta 5015 neljäsluokkalaista 158 koulusta ympäri maata. Suomi putosi yli 50 osallistujan joukossa sijalle 16-17. Parhaat maat parantavat ja suomalaislasten osaaminen heikkenee kaikilla osaamisalueilla. Esim. kertolaskun 23·19= osasi ratkaista 5% suomalaislasta kaikkien maiden keskiarvon ollessa 41%.

Erityisen huolissaan on syytä olla pojista. Edellisessä vastaavassa tutkimuksessa pojat menestyivät 7 pistettä tyttöjä paremmin, mutta 2015 tytöt 9 pistettä poikia paremmin. Ongelmalliseksi asian tekee se, että tytötkin saivat kaksi pistettä aiempaa huonommat tulokset ja ohittivat pojat, koska poikien pudotus oli 18 pistettä. Tuo vastaa noin puolen vuoden oppimista.

Ennustan, että 2019-tutkimuksessa Suomi tulee putoamaan vielä jyrkemmin. Opetusryhmiä on säästösyistä kasvatettu. Samalla kuitenkin opetussuunnitelma edellyttäisi yksilöllistämistä ja kasvavaa oppilaan omaa vastuunottoa oppimisesta. Isossa ryhmässä opettajan aikaa ei riitä kaikille ja yksilölliseen tahtiin opiskeltaessa etenkin osan pojista kohdalla on suuri vaara, että mennään siitä, mistä aita on matalin.

 

Nykytilan surkuttelu ei auta, tarvitaan tekoja:

 

1. Poliittisten päättäjien tulee järjestää koulutukselle riittävä rahoitus. Edes pohjoismaiselle keskitasolle pääseminen perusopetuksen rahoituksessa edellyttäisi miljardin lisäsatsausta. Esim. muovi- ja haittaveroilla sekä tehottomiksi todettuja yritystukia karsimalla pitäisi kuroa tätä rahoitusvajetta kiinni.

 

2. Opettajankoulutuksessa on lisättävä ja vahvistettava opiskelijoiden opetusharjoittelua. Matematiikasta paljon pitäviä neljäsluokkalaisia oli tutkimuksessa vain 28%. Ei aina ole ”coolia” kertoa tykkäävänsä koulusta, mutta luku on saatava paljon korkeammaksi, kun haluamme parantaa oppimista. Tutkimusten pohjalta on kehitettävä pedagogiikkaa, jotta lapset saadaan jo varhain elämyksellisesti motivoitua ja kiinnostumaan matematiikasta. Joka viidenneltä opeopiskelijalta puuttuu matematiikan arvosana yo-tutkinnosta. Opettajankoulutuksessa on varmistettava riittävä aineenhallinta ja etenkin lisättävä lähiopetusta, jossa keskitytään innostavien sekä monipuolisten opetusmenetelmien hallintaan. Myös opettajien täydennyskoulutusta ja tutoropettajia on systemaattisesti lisättävä.

 

3. Läheisten aikuisten on tärkeää tukea lapsen myönteistä suhtautumista oppimiseen. Vaikka huoltajien koulutustaustalla on selkeä yhteys lapsen osaamiseen, niin myös esim. kirjojen määrä kotona ennustaa matematiikan ja luonnontieteiden oppimistuloksia. Matematiikan opetuksen kehittäjä Tamás Varga vinkkaa: ”Arvosanasta ei kannattane luvata ulkoisia palkkioita, sillä ne saattavat hämärtää lapsen mielestä sen tärkeimmän ja todellisen palkinnon: minä osaan!” Suomalaislapsilla on kansainvälistä keskitasoa vähemmän kokemuksia lukemisesta ja laskemisesta ennen kouluikää. Elämyksellistä, yksinkertaista arjen matematiikkaa ja yhteisiä lukuhetkiä lisäämällä voi samalla tukea lapsen oppimista sekä positiivista suhtautumista.

 

4. Oppilaiden on omaksuttava työnteon kulttuuri. On jaksettava nähdä vaivaa oppimisen eteen. Moni asia on maailmassa muuttunut, mutta yleisesti ottaen työ palkitsee yhä tekijänsä ja asenne ratkaisee.

 

Työelämä on Suomessa valitettavan jakautunut ns. tyttöjen ja poikien töihin. Tästä pitää yhteistyöllä päästä eroon. Tampereen teknillisen yliopiston perustutkinto-opiskelijoista vain reilu viidennes on naisia. Suomen menestyksen kannalta on todella tärkeää, että myös tyttöjen huikea potentiaali saadaan käyttöön ja kiinnostusta nostettua esim. diplomi-insinööri ja arkkitehtuuriopintoihin. TTY:n vastavalmistuneiden työllisyys oli viime vuonna yli 80% ja samasta tutkinnosta voi päätyä hyvin erilaisiin töihin mielenkiinnon ja ainevalintojen mukaan. Osaaminen ja sivistys kehittyy opintojen myötä, mikä tuo elämänsisältöä ja auttaa myös ratkaisevasti muuttuneilla työmarkkinoilla. Koulutuksen varaan on viisasta laskea.

 

Facebook