• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut maailman huipulla, mutta vuosikymmenen jatkuneet leikkaukset uhkaavat nyt koulutuksen laatua. Suuria valtionosuuksien leikkauksia on paikkailtu pienemmillä hankerahoituksilla. Sirpaleiset hankkeet aiheuttavat paljon työtä, mikä on sitten vastaavasti pois tärkeimmästä eli koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta. Suuri osa hankehakemuksista ei johda rahoituksen saamiseen. Usein hankerahoitus asettaa myös koulutuksen järjestäjät ja sitä myöten oppilaat sekä opiskelijat eriarvoiseen asemaan keskenään, koska resurssit hakemuksien tekemiseen vaihtelevat suuresti.

Esimerkkejä löytyy myös hyvistä hankkeista, kuten kolmivuotiseksi suunniteltu tutoropettaja –hanke perusopetuksessa. Sen tavoitteena on ollut tukea uuden pedagogiikan opetussuunnitelman perusteiden mukaista kehittämistä ja koulutusta. OPH:n tutkimuksen mukaan se on saavuttanut laskennallisesti 99% Suomen opettajista. Hankkeessa on mukana ilahduttavasti kaikki Pirkanmaan kunnat ja vain 24 pientä kuntaa jätti hakematta rahoitusta. 

Hankerahoitus on erityisen korostunut korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jota rahoitetaan enemmän ulkopuolisella- kuin perusrahoituksella. Toissa vuonna perusrahoitus kattoi 45% tutkimuksen menoista ja loput tulivat muualta haettuina. Maissa, jotka menestyvät hyvin tutkimuksessa useimmiten perusrahoitus kattaa suurimman osan tutkimusrahoituksesta, hyvänä esimerkkinä Pohjoismaista Tanska. 

Hankerahoitusta kyllä tarvitaan, mutta tärkeintä on riittävän perusrahoituksen osoittaminen koulutukseen. Hienojen kehittämishankkeiden taakse ei saa jäädä koulutusjärjestelmän kokonaisvaltainen parantaminen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Perusrahoituksen vahvistaminen toisi kehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Tästä hyötyisi koulutuksen järjestäjät, työntekijät ja ennen kaikkea opiskelijat.

Suomen hallitus kokoontuu huhtikuun 10.-11. päivä kehysriiheen. Koulutuskenttä odottaa signaalia, että leikkausten tieltä on päästy kasvu-uralle ja koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen tehdään panostuksia. Nämä vahvistaisivat talouskasvua ja kilpailukykyä sekä loisivat työpaikkoja. 

Suomessa on 600 000 työikäisen joukko, joka on vailla 2. asteen tutkintoa. Tutkintoakin enemmän suuri osa heistä tarvitsisi koulutusta esimerkiksi luku-, kirjoitus-, digi- ja ongelmanratkaisu- ja muissa perustaidoissa. Asiaan tulee etsiä ratkaisuja joustavasti. Yhtenä ratkaisuna olisi kokeiltava ns. avointa ammatillista koulutusta, joka toisi räätälöityä koulutusta kyseiselle kohderyhmälle työllistymisen helpottamiseksi.

Suomi on nousussa. Maamme talouskasvu tarvitsee osaajia ja koulutusta on kehitettävä aktiivisesti. Nyt hallituksen on aika osoittaa luottamusta koulutuksenjärjestäjien suuntaan ja osoittaa riittävä perusrahoitus, jotta koulutuksen järjestäjät voivat toteuttaa tärkeän tehtävänsä maamme menestyksen varmistamiseksi. Ratkaisuna tähän on koulutuksen ja tutkimuksen indeksijäädytysten peruminen.

 

Facebook