• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Perusopetuksen tulevaisuutta pohtinut peruskoulufoorumi julkisti tavoitekuvan peruskoulun pelastamiseksi. Linjaukset olivat tuttuja ja oikeaan osuvia, vain rahoitus puuttuu. Kuilu kauniiden koulutuspoliittisten puheiden ja peruskoulun arjen välillä on ammottava. Peruskoulufoorumin linjauksissa esitetäänkin riittävää resursointia perusopetukselle, jotta kaikkien oppilaiden tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiselle voidaan aidosti taata.

”Meidän isoin rekrytointivalttimme tällä hetkellä on suomalainen peruskoulu. Se on aivan huikea brändi.”, hehkutti Supercellin tj. Ilkka Paananen tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö maksoi 2017 yhteisöveroja Suomeen 125 miljoonaa. Yrityksemme tarvitsevat huippuosaajia paitsi Suomesta niin myös ulkomailta. Samaan aikaan tasa-arvoinen peruskoulu on kuitenkin murenemassa. Oppimistulokset eriytyvät eri puolilla maata ja kelkasta putoaa yhä useampi. Joka kymmenes nuori ei peruskoulun aikana saavuta lukutaidon minimitasoa ja PISA-tulostemme lasku on ollut OECD-maiden nopeimpia. 

Peruskoulua kehitettäessä tulee vahvistaa lasten ja nuorten kuulumista kouluyhteisöön. Jokaisesta oppilaasta on pidettävä huolta. Perheen ja läheisten tuella on iso merkitys koulupolulla. Mikäli tätä tukea ei ole riittävästi saatavilla, on koulun pystyttävä tasaamaan oppilaiden sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja, sillä tutkitusti kouluttamattomuus ja huono-osaisuus periytyvät. Yksilöllisyyden huomioiminen luo myös tasa-arvoa ja sitä tarvitaan, oli kyse erityistä tukea tarvitsevasta, tavanomaiseen tapaan etenevästä tai poikkeuksellisen lahjakkaasta oppilaasta. On varmistettava kaikille perustaidot arkielämään. Riittävä luku- kirjoitus- ja laskutaito turvaa elämän perustaa, luo pohjaa jatko-opinnoille sekä työelämään. Lisäksi ihminen tarvitsee monia muita taitoja, kuten vuorovaikutus- oppimaan oppimisen-, kriittisen tiedonkäsittelyn ja ajattelun taitoja. Tätä täydentää taito- ja taideaineiden mukanaan tuomat taidot, luovuus ja elämyksellisyys.

Yhdenvertaisuutta varmistetaan myös yhteismitallisella ja kannustavalla arvioinnilla. Sen tueksi on kehitettävä tutkimusperustaisia arviointivälineitä ja tuotettava kansallista vertailutietoa oppimistuloksista. Rehtorien työaika ei saa täyttyä yksinomaan hallinnollisesta työstä, vaan pedagogiseen johtamiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä opetushenkilökunnan tukemiseen on oltava riittävästi aikaa. On tutkittava koulujen toimivia ja resurssien käytön kannalta tehokkaita käytänteitä oppimisen, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja luokan yhteishengen parantamiseksi. Opetusalan ammattilaiset, oppilaat ja vanhemmat on osallistettava kehitystyössä.

Peruskoulun ahdingon taustalla on vuosien 2012-2019 2,2 miljardin leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Laskennallisesti arvioidaan n. 25-30% tästä kohdistuvan sivistystoimeen. Lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 miljoonaa v. 2012-2015 sekä v. 2016-2019 toteutettavat arviolta yli 220 miljoonan leikkaukset v. 2019 tasolla.

Tällä hallituskaudella asiaa ei ole korjattu. Päinvastoin valtion perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun ryhmäkokorahan leikkaus on merkittävästi kasvattanut ryhmäkokoja. Tämä vesittää opetussuunnitelman tavoitteet yksilöllistämisestä, oppilaiden oikeus 3-portaiseen tukeen ei toteudu, suuren enemmistön opetus kärsii eikä lahjakkaiden tarpeisiin ole aikaa. Hienot peruskoulun kärkihankkeet eivät isossa kuvassa auta, kun perusta ei ole kunnossa.

Perusopetuksen rahoituksessa Suomi on Pohjoismaista peränpitäjänä. Tämä kertoo perusopetuksen arvostuksesta budjettipäätöksiä tehtäessä. Edes Pohjoismaiseen keskiarvoon pääseminen edellyttäisi perusrahoituksen nostamista miljardilla. Paljon voidaan tehdä toimintakulttuuria kehittämällä ja opettajien sekä esimiesten ajankäyttöä järkeistämällä, mutta tosiasiat on tunnustettava: Koulutusleikkausten keskellä puheet koulutuksen parantamisesta ilman riittävää rahoitusta ovat sumutusta.

Panostamalla koulutukseen investoidaan tulevaisuuteen, ennaltaehkäistään ongelmia ja vältetään kalliita korjaavia toimia.

Facebook