• MATTI HELIMO

  • Kasvatustieteiden maisteri
  • 41-vuotta
  • Kahden lapsen isä
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu
  • Sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja
  • OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
  • Pääluottamusmies Opettaja
  • Tahmela

 

 

 

Puolustan koulutusta, kasvatusta, tutkimusta ja sivistystä. Sisäilmaongelmat on ratkaistava.

Edistän lasten&nuorten liikuntaa, urheilua ja kulttuuria. 

Tuen maakuntaan siirtyviä koulutuksen tukipalveluja.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille, tulee sivistyspalveluista suurin osa kuntien tehtäviä. Maakunnille siirtyy lasten tärkeitä tukipalveluja, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja välttää kalliit korjaavat toimet.

Julkisten rakennusten paisuneista sisäilmaongelmista on puhuttu jo pitkään ja varmasti jokaisessa kunnassa tehdään töitä asian korjaamiseksi. Yli puolet Suomen kunnista kuitenkin ilmoittaa, että sisäilmaongelmat ovat ratkaisematta. 

Yksistään huonokuntoisia, terveydelle haitallisia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksia on Suomessa noin 3 000. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu n. 750 000 ihmistä. Professori Tuula Putuksen mukaan sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joista noin kymmenellä tuhannella vakavia oireita.

Julkisessa rakennuskannassa on mammuttimainen määrä investointitarvetta. Kannan ikärakenne, sen liian suuri määrä suhteessa palvelutarpeeseen sekä epätarkoituksenmukaiset tilat näkyvät mm. vajaana käyttöasteena: 8-10 % on tyhjillään. Korjausvelan arvioidaan olevan yli 5 miljardia euroa. Jo viisi vuotta sitten kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttivat vuodessa 450 miljoonan kustannukset yhteiskunnalle. Hintalappu on vaan noussut. Professori Putus onkin viitannut tutkimuksiin kumuloituvista kustannuksista: ”Vaikka päättäjät ajattelisivat pelkästään rahaa, kannattaisi sisäilmaongelmat korjata heti.” 

Ongelman mittakaava on valtava eikä enää voi viivytellä. Rakentamiseen liittyvän julkisen- ja etenkin poliittisen keskustelun kärki on nyt Tampereellakin siirrettävä tavara-asemasta päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten tervehdyttämiseen. Puheet ja tavanomaiset investointi- ja korjaustoimet eivät riitä. V. 2017 lopussa sisäilmaprosessissa oli Tampereella 54 koulua ja päiväkotia. Tämä tarkoittaa tuhansia altistuneita lapsia, nuoria ja henkilökuntaan kuuluvia. Syksyllä kaupunginvaltuusto oli yksimielinen, että sisäilma-asiat laitetaan kuntoon tällä valtuustokaudella. On aika lunastaa lupaukset.

Tampereella on hyvä ja kiitelty toimintamalli sisäilmaongelmiin. Ongelman kokoluokka, jatkuvasti ilmenevät ikävät yllätykset yhdistettynä liian vähäiseen rahoitukseen tekevät tilanteen haastavaksi. Väistötiloja ei ole saatavilla tarpeeksi ja siirtokelpoisten saaminen käyttöön kestää 9-12kk. Tarvittavia korjaus- ja rakennustoimia joudutaan ketjuttamaan ja jakamaan ympäri kaupunkia. Väistötilojen kunto on tutkittava erittäin tarkasti ja viestinnän oltava avointa sekä säännöllistä. Tampereen taloutta tasapainotetaan ja rahankäytössä täytyy olla erityisen tarkka. On kuitenkin tunnustettava, että tällä hetkellä liian usein kaupungin investointikatto estää altistuvien ja myös veronmaksajien kannalta parhaiden ratkaisujen tekemisen. On tehtävä arvovalintoja.

Sisäilmaongelmien ratkaisemisen pohjana on oltava kattava palveluverkkoselvitys. Palveluntarpeeseen nähden optimoitu rakennuskanta tuo tehokkuutta, säästää julkisia varoja ja vähentää sisäilmaongelmia. Kouluverkon osalta se tarkoittaa sitä, että on tarkkaan tutkittava, millaisia rakennuksia minnekin tarvitaan. Päättäjien on hahmotettava ns. iso kuva ja edettävä suunnitelmallisesti koko kaupungin parasta ajatellen. On uskallettava sanoa, että jossain se saattaa tarkoittaa tilannetta, jossa samanlaista koulua ei rakennetakaan uudelleen samalle paikalle. Optimikokoiset koulut edistävät myös eri koulujen oppilaiden koulutuksellista tasa-arvoa sekä laajentavat valinnaisuutta. Erinomainen esimerkki on valmistuva Tesoman yhtenäiskoulu. Nokian kaupunki on näyttänyt rohkeaa edelläkävijyyttä kauaskantoisessa ja tutkittuun tietoon pohjaavassa kouluverkkoratkaisussaan, samoin Parkano.

Positiivinen signaali on myös ministeri Tiilikaisen johdolla valmisteltu Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma. Ohjelman suurin ongelma on kuitenkin valtion rahoituksen puuttuminen. Kun haluamme ratkaista sisäilmaongelmat, tarvitaan valtion rahoitusta. On luotava kannustimia suunnitteluun, peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen. Tarvitaan rakentamisen laatukriteerit, joiden laiminlyönnistä sanktioidaan tuntuvasti. Vastuukysymykset on selkiytettävä. Kriisitilanteita varten tarvitaan väistötilaohjelma, kiinteistöjen käyttöönotossa ja hoitamisessa puolestaan kunnollista perehdytystä. Ennaltaehkäisevästi toimien vähennämme inhimillistä kärsimystä ja säästämme rahaa.

 

 

 

 

Facebook